Tiiviysmittaukset pientaloille ja suurille rakennuksille

Varmista rakentamisen laatu määrittelemällä rakennuksen ilmanvuotoluku ja paikallistamalla ilmavuodot alipaineisella lämpökuvauksella

Tiiviysmittauksen tarkoitus

Miksi rakennukselle tulisi tehdä tiiviysmittaus?

Energiatehokkaassa rakentamisessa rakennuksen vaipan ilmatiiviys on erittäin tärkeää rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta. Ilmantiiveys vaikuttaa paljon myös sisäilmaston viihtyvyyteen sekä energiakulutukseen. Vuotava rakenne aiheuttaa vetoa ja energian kulutuksen lisääntymistä sekä voi aiheuttaa kosteusvaurion kostean sisäilman tiivistyessä kylmään seinä- tai kattorakenteeseen.

Tiiviysmittaus onkin viime vuosina etenkin energiatodistusten ja tiukentuneiden rakennusmääräysten myötä vakiinnuttanut paikkansa yhtenä rakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona, lämpökuvauksen rinnalla.

Tiiviysmittaamalla määritellään rakennuksen ilmanvuotoluku, mitä käytetään lämpöhäviöiden tasauslaskennassa ja laskettaessa rakennuksen energiankulutusta energiatodistuksessa. Ilmanvuotoluku kertoo myös paljon rakennuksen rakentamisen laadusta.

Rakennusmääräysten mukaan uudisrakennuksissa tulee suorittaa ilmanvuotoluvun mittaus aina, kun rakennuksen energiatodistus on suunniteltu pienemmällä arvolla kuin 4 [m3/(h*m2)] (yli 4 ei täytä määräyksiä). Käytännössä suurin osa rakennuksista suunnitellaan tätä pienemmällä luvulla, koska nykyaikaiselle uudisrakennukselle ilmanvuotoluku 4 [m3/(h*m2)] on poikkeuksellisen heikko. Ilmanvuotoluvun mittaus ja alipaineinen lämpökuvaus on rakennuttajalle käytännössä ainoa laadun varmistusmenetelmä, missä ei tarvitse rikkoa rakenteita, mutta millä voidaan arvioida myös esim. levytysten takana olevien rakenteiden toteutuksen laatua.

Tiiviysmittaus Tampereella

1.

Vuonna 2012 voimaan tulleissa rakennusmääräyksissä ilmanvuotoluku on osa energiatodistusta. Kun ilmanvuotoluvun suunnitteluarvona käytetään pienempää lukua kuin 4 [m3/(h*m2)], pitää rakennuksen ilmanvuotoluku todentaa​

2.

Hallitsematon ilmavuoto suurentaa rakennuksen energian kulutusta tutkimusten mukaan noin 6% ilmanvuotoluvun kokonaislukua kohden. Varmistamalla rakennuksen ilmanpitävyyden varmistat samalla myös pienemmät energiakulut.

3.

Nykyaikaisen talon rakenteet on suunniteltu niin, että ilmansulku pitää sisäilman kosteuden höyrynsulun sisäpuolella. Rakenteiden kapasiteetti vastaan ottaa ylimääräistä kosteutta on heikonpi kuin vanhoilla rakenteilla, missä huonon eristävyyden vuoksi karkaava lämmitysenergia kuivasi rakenteita. Tämä vuoksi uuden talon tulisi olla tiivis

4.

Nykyaikainen rakennus suunnitellaan lievästi alipaineiseksi. Mikäli esim. rakennuksen alapohjassa on ilmanvuotoreittejä niin alipaine voi imeä maaperästä mikrobeja, bakteereja ja muita epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmaan

5.

Huono ilmanpitävyys rakenteissa aiheuttaa rakenteisiin kylmiä kohtia mikä saa ilman liikkumaan. Kylmän ilman liikkuminen aiheuttaa vedon tunnetta mikä taas heikentää asumisviihtyvyyttä

Suurten rakennusten tiiviysmittaus
Mittauksen suoritus

Miten mittaus toteutetaan?

Tiiviysmittaus suoritetaan tiiviysmittauslaitteistolla standardin SFS-EN ISO 9972:2015 mukaisesti. Laitteistolla luodaan rakennukseen ali- ja ylipaine kymmenellä eri paine-erolla. Mittaus toteutetaan menetelmän 2 mukaan eli niin, että kaikki rakennukseen normaalistikin kuuluvat ilmanvuotoreitit kuten ilmanvaihtoventtiilit, hormit, viemäreiden hajulukot, jne. tukitaan

Kokeessa mitataan vuotoilmanmäärää rakennuksen ulkovaipan pinta-alaan suhteutettuna kun paine-ero ulkovaipan sisä- ja ulkopuolen välillä on 50 Pa. Tuloksista saadaan ilmanvuotokäyrä, mistä katsotaan 50Pa eron kohdalta yli- ja alipaineen keskiarvo. Tätä verrataan rakennuksen ulkovaipan pinta-alaan ja näin saadaan qE50-arvo. Yleensä tiiviysmittauksen yhteydessä suoritetaan myös  alipaineinen lämpökuvaus vuotoilmareittien paikallistamiseksi. Ilmavuotojen paikannuksella varmistetaan, ettei rakenteisiin jää merkittäviä vuotoja, mitkä voisivat vuosien saatossa aiheuttaa esim. kosteusvaurion rakenteisiin tai heikentää sisäilman laatua.

Rivitalot ja kerrostalot

Ilmanpitävyyden osoittaminen rivitaloissa ja kerrostaloissa nykyisten asetusten mukaisesti

Vuonna 2018 rakentamisen lainsäädäntö muuttui, osa vanhoista määräyksistä kumoutui tai muuttui aiempaan verrattuna. Kun ennen vuotta 2018 Rakennusmääräyskokoelman osa D3 määritteli rakennuksen energiatehokkuuteen liittyvät asiat niin vuodesta 2018 ettenpäin on noudatettu Ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatehokkuudesta.

Niin nykyisessä asetuksessa kuin aiemmissakin määräyksissä ilmanpitävyyden ylärajaksi on asetettu 4,0 m³/(h*m²). Heikonmpaa ilmanvuotolukua ei saa käyttää kuin poikkeustapauksissa. Nykyään taloja rakennettaessa ilmanvuotoluku 4 on jo hyvin heikko ja sen alittaminen ei ole ongelma käytännössä lähes koskaan.

Vanhojen ja uusien säännösten erot

20% sääntö poistui. Ilmanpitävyyttä määrittäessä kaikki lämmitetyt tilat kuuluvat mittauksen piiriin

Pääosa sisällöstä vanhoissa ja uusissä määräyksissä on pysynyt samana. Suurimmat muutokset on tapahtunut säännösten täsmennyksiin tai pikemminkin niiden poistuminen nykyisestä asetuksesta.

Vanhan standardin mukaan tehdyissä täsmennyksissä annettiin mittauksessa erilaisia huojennuksia. RakMK D5 sisälsi mm. huojennuksen mikä antoi mahdollisuuden esim. kerrostalossa tai rivitalossa mitata vain 20% asuinhuoneistoista ja määrittää tämän mukaan koko rakennuksen ilmanvuotoluku. Nykyisistä asetuksista kyseinen huojennus on poistunut, mikä tarkoittaa, että koko rakennukselle on tehtävä tiiviysmittaus standardin SFS-ISO9972:2015 mukaisesti. 

Toinen merkittävä muutos on, että tiiveyden ilmoitusmenettelyn mukaista menettelyä ei enää tulisi käyttää.  Tämä on lähinnä talotehtaiden käytössä ollut menetelmä, missä muutaman kohteen perusteella määriteltiin kaikille sama ilmanvuotoluku. Menetelmän ongelma on kuitenkin se, että tiiveys on aina kohdekohtainen ja siihen vaikuttaa niin monet asiat. Pääosin menetelmä onkin jo itsestään kuihtunut pois, kun se ei todellisuudessa antanut realistisia tuloksia vaan hyvänkin ilmanvuotoluvun saanut rakennus saattoi todellisuudessa olla jotain aivan muuta. Lisäksi tälläisiin kohteisiin ei tehty minkäänlaista ilmavuotojen paikannusta ja rakenteisiin saattoi jäädä pahojakin virheitä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous:

Toimialue Pirkanmaa
Ota yhteyttä sähköpostitse:
Soita ja pyydä tarjous: