Betonin pinnoitettavuuden kosteusmittaus

Varmista lattian päällystettävyys mittaamalla betonin kosteus ennen pinnoitusta

Betonin kosteusmittaus

Miksi betonin kosteus tulee mitata ennen pintamateriaalien asennusta?

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta määrittelee, että rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.

Kosteusmittauksella varmistat, että betoni on kerennyt kuivua riittävästi ennen pintamateriaalien asennusta. Tämä pienentää huomattavasti kosteusvaurion syntymisen riskiä. Liian aikaisin päällystetyssä lattiassa on riski, että pintamateriaali vaurioituu, pinta saattaa irrota lattiaan kiinnitetyissä materiaaleissa tai pintamateriaali saattaa reagoida kosteuden kanssa ja aiheuttaa päästöjä sisäilmaan. Kerran vaurioitunutta materiaalia ei yleensä pysty korjaamaan ilman itse materiaalin vaihtoa.

Betonin kuivumisaika

Betonin kuivuminen on melko hidas prosessi. Vanha 1cm/viikko sääntö kannattaa unohtaa, koska tutkimuksien mukaan tähän nopeuteen ei päästä juuri koskaan. Märkätilojen Rh=90% vaatimusrajaan tällä menetelmällä voidaan päästä, kun olosuhteet ovat hyvät. 8cm paksu laatta kuivuu keskimäärin noin 10 viikkoa. Kuivumiseen vaikuttaa kuitenkin olosuhteet reilusti ja ne voivat hidastaa betonin kuivumista jopa useamman viikon. Paksummissa rakenteissa kuivumisajat voivat olla vielä tätäkin huomattavasti pidemmät jopa puoleen vuoteen saakka. Monesti pientaloissa hyvä hetki tehdä betonin kosteusmittaus on yhdistää se tiiviysmittauksen kanssa samaan aikaan. Näin saadaan aikaiseksi selkeitä kustannusetuja, kun työmaalla ollaan jo valmiiksi ja käytössä on myös tarvittaessa lämpökamerakin.

Kuinka kuivaa betonin tulee olla ennen pinnoitusta.

Yleisesti mittaus toteutetaan jokaisessa mittaupisteessä vähintään kahdesta eri syvyydestä.

  • Kosteissa tiloissa vedeneristeille riittää yleensä 90% (RH) suhteellinen kosteus syvemmästä mittauspisteestä.
  • Kuivissa tiloissa tyypillinen arvo on 85%, kun arvo on saatu syvemmästä mittauspisteestä. 
  • Matalammasta mittauspisteestä mitatessa tulisi päästä suhteellisen kosteuden (RH) arvoon 75%.

 Jokaisella pinnoitemateriaalilla on kuitenkin oma kosteusvaatimustasonsa jota tulee noudattaa. Lopulta kuitenkin tilaaja tekee aina lopullisen päätöksen milloin betonilaatan voi pinnoittaa.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017)
15 § Rakenteiden kuivuminen

”Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden
kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella
vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden
asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.”

Betonin kuivuminen vaikuttavat asiat:

Betonilaatan paksuus (ohut laatta kuivuu nopeammin)

  • Betonilaatu
  • Lattian hionta (heti, kun mahdollista)
  • Vuodenaika
    • Lämpötila
    • Ilmankosteus
  • Kosteuden poisto
    • Koneellinen kuivaus
    • Ilmanvaihto
  •  Lämmitys (lattialämpö ja puhaltimet)
  • Lattian puhtaanapito

Betonilaatan kuivumiseen voidaan vaikuttaa huomattavasti yllä esitetyillä asioilla. Niitä optimoimalla voidaan kuivumisaikaa parhaimmillaan lyhentää useammalla viikolla.

Betoni kosteusmittaus
Kosteusmittaus

Miten kosteusmittaus toteutetaan?

Sertifioidun mittaajan toteuttama betonin kosteusmittaus, millä määritellään betonin päällystettävyys toteutetaan RT-kortin RT-103333 ohjeen mukaisesti. Jokaisesta mittauspisteestä mitataan betonin kosteus kahdesta eri syvyydestä. Nämä syvyydet on määritelty RT-kortissa eri rakenteille. 

Betonin kosteuden mittaamiseen käytetään pääsääntöisesti kolmea eri menetelmää porareikämittaus, näytepalamittaus ja betoniin jo valun yhteydessä asennettavat anturit.

Näytepalamittaus soveltuu hyvin, kun käydään mittaamassa yksittäinen kohde, kohde on kaukana tai mittausolosuhteet ovat huonot. Näytepalamittauksen huonona puolena voidaan pitää sen hitautta tehdä ja suurempaa paikattavaa aluetta kuin porareikämittauksessa. Näytepalamittauksesta saadaan parhaimmillaan tulokset jo saman päivän aikana.

Kosteuden mittaaminen porareiästä soveltuu parhaiten kohteisiin, missä on paljon mittauspisteitä tai on sopivalla etäisyydellä.  Vaatii kaksi käyntiä kohteessa ja vähintään 3 vuorokauden tasaantumisajan käyntien välissä.

Valun yhteydessä asennettavista antureista on hyvä seurata betonin kuivumista, mutta RT-kortin mukaisessa mittauksessa tämä on melko kallis, kun kalliita antureita täytyisi valaa betoniin useampia ja niitä ei voi uusiokäyttää. Mikäli käytetään vain yhtä anturi niin suositellaan tekemään lopullinen RT-kortin mukainen kosteusmittaus muilla menetelmillä.

Mittauskohtien määrä valitaan aina tapauskohtaisesti. Määrään vaikuttaa erilaiset rakenneratkaisut ja esim. eri valuajat eri kerroksissa. Mittaukset tulisi tehdä vähintään oletetuista kuivimmasta ja kosteimmasta kohdasta. Tällä perusteella mittauspisteitä (2 syvyyttä/mittapiste) tulisi olla vähintään kaksi. Kahdesta mittapisteestä mittaaminen parantaa myös varmuutta lopputuloksista.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kosteusmittauksesta:

Toimialue Pirkanmaa
HpsLogo
Ota yhteyttä sähköpostitse:
Soita ja pyydä tarjous:
Mittauksia mm. näillä paikkakunnilla